Jo työssä ollessani kirjoitin kolumnin siitä, miten tekniikan kehitys voi tulevaisuudessa muuttanut ihmisen elämää. Pohdin sitä, mitä ihminen tulee tarvitsemaan – muuta kuin tietokoneen tai kännykän!
Silloin vielä kännykällä ei voinut muuta kuin soittaa ja lähettää tekstiviestejä. Aikanaan niihin tuli kamerat. Mutta silloin jo voi elää tietokoneen kautta.
Nykyisin tietokone on siirtynyt kännykkään. Ajatushan on se, että voit pitää työn ja ystävät aina mukana.
Mutta miksi pitää pitää ”mukana”? Ei ole pakko liikkua minnekään.
Ruokaa voi tilata netistä, ystävät tapaavat twitterissä tai facebookissa. Etätyöskentelyä yritetään ajaa läpi väellä ja voimalla. Lääkärinkin tavoittaa netin kautta.
Miten tällainen kehitys tulee muuttamaan esimerkiksi arkkitehtuuria? Enää ei tarvita keittiötä, kun ei tarvitse laittaa ruokaa. Soitto vain, ja pizza on ovella.
Olohuonekin käy tarpeettomaksi, koska kukaan ei enää tule kylään. Kaikkihan ovat naamakirjassa.
Onko niin, että tulevaisuuden kodissa on vain vessa ja makuuhuone?
Yhteen huoneeseen mahtuu niin ruokailemaan, nukkumaan työskentelemään ja tapaamaan kavereita. Kaikki liikkuu bittiavaruudessa. Et enää tarvitse edes kesämökkiä, sillä voit omistaa maatilan netissä, kasvattaa vihanneksia, kukkia ja eläimiä. Voit keskellä kaupunkia toteuttaa unelmasi maaseudun elämästä. Markkinoilla ostetaan ja vaihdetaan siemeniä ja taimia. Sieltä voi ostaa aitaa, työkaluja ja eläinvauvoja… Netistä löytyy myös virtuaalilemmikkejä.
Kehitys lienee hyvä vain ilmaston kannalta: autoja ei enää tarvita, eihän kukaan enää liiku minnekään. Paitsi tietenkin lähetit, jotka kuljettavat netistä tilattua tavaraa.
Olen sitä mieltä, että tekniikan kehitys saa ihmiskunnan kulkemaan taaksepäin. Ajattele, voimme tulevaisuudessa viettää vuosia näkemättä fyysisesti yhtään toista ihmistä. Mutta mitä sitten, kun hänet näemme? Olemmeko kuin entinen luolamies, joka hämmästyi, kauhistui ja suuttui – ja alkoi tapella tunkeutujan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti