Lueskelin Voi Hyvin -lehden viimeisintä numeroa. Siinä oli mainos muun muassa nokkospuristeista. Nokkonenhan on hyvä diureetti ja tärkeä vitamiini. Me suomalaiset saamme vähän vihreän kasvin vitamiineja talvella.
Näin maalla asuvalle nokkosen ostaminen purkissa tuntuu hassulta. Olen jo vuosia kasvattanut erilaisia yrttejä ja kuivannut niitä talven mausteeksi.
Yrttisekoitukseni yksi tärkein pohja on nokkonen. Sitä kasvaa joka paikassa. Esimerkiksi tyttäreni pihalla nokkosta on riesaksi asti. Sieltä saan hyvän alun yrttiseokseen.
Ystävättäreni, jolla on maatalo, kutsuu keräämään nokkosta tallin seinustalta. Hän niittää kasvuston jossain vaiheessa kesää ja taas kasvaa uutta hennonvihreää lehteä.
Nokkonen kuivaa yrttikuivurissa nopeasti, muutamassa tunnissa.
Toinen perusmauste on lipstikka eli liperi. Ennen vanhaan oli tapana että joka mökin portinpielessä kasvoi liperi. Sen ohi eivät noidat päässeet.
Yleensä vanha liperi on pensaan kokoinen. Sitä siis riittää yhtä lailla kuin nokkosta.
Joskus kerään seokseen vadelman ja koivun lehtiäkin. Yrteistä käytän kaikkea: basilikaa, rosmariinia, salviaa, timjamia, korianteria ja iisoppia. Myös rakuunaa laitan joukkoon, mutta sitä kuivaan myös erikseen. Rakuuna on sienimauste.
Siankärsäämö on niin tehokas ja ravintorikas, eittää sen sanotaan auttavan sikotaudista selluliittiin. Sitäkin siis kerään puhtailta kasvupaikoilta.
Syksyllä yrttisekoitusta on aina iso purkillinen. Siitä riittää meidän kolmelle perheellemme sekä monelle tuttavalle.
Muutama vuosi sitten muutin nykyiseen kotiini. Huoneet oli maalattu ja vävyni oli laittanut uudet lattiat; alakertaan tumman harmaata keittiöön ja eteiseen, koivun vaaleaa olohuoneeseen ja makuuhuoneisiin. Tavarat oli tuotu sisään ja järjestelin niitä iltasella. Valoja ei vielä kaikkiin huoneisiin ollut kytketty.
Harmikseni huomasin, että mausteyrttipurkki oli mitä ilmeisimmin kaatunut pakkauslaatikosta olohuoneen lattialle. Siinä oli iso kasa vihreää jauhetta.
Olin tietenkin kauhean pahoillani tapahtuneesta. Mutta onneksi oltiin menossa kohti kesää ja voisin laittaa uuden yrttikasvimaan pieneen pihaani.
Pimeässä huoneessa maistoin jauhoa kielelläni, eikä se maistunut kuin kitkerälle – oli tietenkin maku haihtunut lattialle levitessä.
jonkin ajan kuluttua löysin kuitenkin yrttipurkin keittiöön kuuluvista laatikoista. Mitä ihmettä? Mitä sitten oli kasa olohuoneen lattialla???
Ihmettelin asiaa vävylleni, joka oli revetä naurusta.
Lattialla oleva vihertävä jauho oli laminaattipölyä, jota oli tullut kun vävyni oli sahannut laittaessaan uusia lattioita. Harmaata laminaattipölyä. Pahan makuista. En suosittele!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti