Nyt alkaa jälleen näyttää talvelta. Lunta tulikin kolme päivää.
Ei vielä sentään ole samanlaista kuin vuosi sitten! Silloinhan lunta oli ikkunoiden puoliväliin.
Seurasin viime talvena aamulenkeillä läheisen omakotitalon lumikinoksia. Ne oli luotu vatupassin tarkkuudella, yhtään ylimääräistä jälkeä ei nietoksessa ollut!
Yhtenä aamuna näin omin silmin miten talon rouva huolitteli kinosten reunoja pienellä harjalla!
Kun olin lapsi, oli vielä talonmiehiä. Asuimme silloin muutaman talven Helsingissä, ja naapuritalon talonmies oli iso ja iloinen Väiski.
Tuohon aikaan televisio teki tuloaan ja liekö Visko ollut ensimmäinen pyykinpesujauhe jota televisiossa mainostettiin. Sen slogan oli "vitivalkoista vaivatta".
Udeana aamuna kadulta kuului Väiskin iloinen huutelu: Vitivalkoista vaivatta! hän lauloi samalla kun työnsi kolalla lunta pois jalkakäytäviltä.
Tyttärieni ollessa alle kouluikäisiä muutimme Pieksämäelle reilut kaksi vuosikymmentä sitten. Täällä on talvella lunta, välillä ihan liiaksi asti.
Ensimmäisenä savolaistalvena tytöt totesivat että "he eivät ole voineet kuvitellakaan että talvi voisi olla tämmöinen!". Hiihtämään pääsi suoraan kotiovelta ja luistinratakin oli aivan vieressä.
Helsingin loskatalviin tottuneet lapset olivat innoissaan puhtaasta lumesta ja korkeista kinoksista.
Tulee usein ajatelleeksi ammattiautoilijoita. Hälytysajoneuvojen on päästävä liikkumaan oli sitten lunta tai ei. Aamun lehdet jaetaan usein jo ennen kuin aurat lähtevät liikkeelle. Viisas jättää huonolla kelillä oman autonsa kotiin ja turvautuu taksiin tai linja-autoon.
Ammattiautoilijalla ei ole vaihtoehtoa. Pakko puskea kinoksessa.
Ei käy kateeksi. Kunnioitan heidän työtään sillä heidän on vain lähdettävä liikkeelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti