Mainitsin aikaisemmin, etten halua katsoa peiliin. No sen verran pitää mainita, että katson vain tarpeellisen määrän.
Yritän hoitaa itseäni, mutta joskus luulen olevani hyvinkin nokkela yrityksissäni.
Kaikki naiset tietävät, että silmäpussien pikahoitona peräpukamavoide on paras. Aivan. Minä siis asiaa mietittyäni keksin, että koska peräpukamavoide supistaa silmäpussit, se varmaan auttaisi myös leukahelttaan.
Väärin!
Ei se auta. Olen kokeillut. Otin oikein kunnon latingin voidetta ja hieroin hyvin helttaani. Jonkun ajan kuluttua unohdin kokeilun – mutta seuraavana päivänä muistin, erittäin hyvin.
Leukani alla oli suuri, särkevä ja tykyttävä patti. Se ei ollut finni, se oli oikea kunnon ajos eli paise.
Ja se oli siinä kauan. Kohtaa särki pari viikkoa.
En kokeile sitä enää.
No, sanottakoon heti, että epäonnistunut toinen kokeiluni kosi niin ikään kasvoja. Omega3 kalaöljy tekee hyvää iholle. Aivan, sen voi lukea joka ikisestä lehdestä mainoksina.
En voi kuitenkaan käyttää kalaöljyä, on se sitten kalanmaksaa, -lihaa, grilliä, mitä tahansa kalaan liittyvää.
Siksi ajattelin käyttää sitä ulkoisesti.
Kalaöljykapseleita oli kaapissa koiria varten. Otin pari kapselia, rikoin ne ja hieroin öljyn kasvoihini. Hyvin levittyi. Mutta se haju.
Haju iski tajuntaani ensin hitaasti, sitten kerralla kolahtaen. Haju oli kamala, vanhan pilaantuneen kalan haju… Se ei lähtenyt pois, ei vaikka kuinka pesi.
Kun tyttäreni tuli alakertaan, koko mökki haisi kuin kalanperkauslaitoksen taukotupa. Hän kysyi varoen: ”Syödäänkö me tänään kalaa?”. Ilmeestä näki, että hän oli valmistautunut sanomaan menevänsä kaverien luo.
Oli pakko tunnustaa tekoseni. Hän ehdotti terässaippualla pesua, ja se vähän hajua laannutti.
Tämä tapahtui eilen. Tänään en enää ihan kovasti hajua tunne. Ehkä olen tottunut siihen.
Terveisin vanha turska!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti