Selvä kevään merkki on postin tuomat siemenluettelot. Korpikankaan siemen on joka vuosi ensimmäinen, joka ilmestyy heti uuden vuoden ensimmäisinä päivinä.
Joka ikinen vuosi päätän, ett ä tänä keväänä en laita kasvamaan yhtään siementä. Ja joka kevät lopputulos on se, että siemenpurkkeja on kaikki tasot täynnänsä.
Sille ei vain voi mitään että kasvun ihmeen seuraaminen on niin upeaa.
Olen usein miettinyt sitä, miten käsittämättömän hieno siemen on. Siihen on ohjelmoitu niin muoto, väri, tuoksu kuin makukin. Päivänkakkarasta ei koskaan tule orvokkia eikä voikukasta tomaattia.
Toinen ihmeellinen asia on se, miten syksyllä maahan karisseet siemenet selviävät talvesta ja itävät kevään auringossa. Käsittämätöntä.
On huikaiseva ajatus, millainen elinvoima pienessä siemenessä on. Joidenkin kasvien siemenet ovat niin pieniä että ne ovat aivan kuin pölyä. Kuitenkin niistä voi kasvaa vankka kasvi. Eihän kurpitsankaan siemen kovin kummoinen ole, mutta siitä kasvaa monta kurpitsaa, joskus jopa parinkymmenen kilon painoisia.
Joka vuosi olen liian hätäinen. Aloitan kylväkauden liian varhain ja jos kesä viivästyy eikä taimia saa ajoissa ulos, ne kasvavat vain honteloa vartta. Pitäisi malttaa ja uskoa pussin tekstiä joka kehottaa kylvämään vasta huhti-toukokuussa.
Joka syksy kerään talteen kukkien siemeniä pihalta. Joten omasta takaa niitä on. Mutta jälleen sorruin Korpikankaan ihanuuksiin. Tosin tilasin vain muutaman pussin, kun oli sellaisia kesäkurpitsoita joita kasvatetaan ruukussa. Ja munakoisoa ja paprikaa.
Lasten kanssa on hauskaa tehdä kasvimaa ja istuttaa siihen porkkanaa, herneitä ja salaattia.
Viime kesänä neljävuotiasta neitiä kiellettiin keräämästä salaatteja liian aikaisin. Lehtin olisi pitänyt kasvaa aika paljon suuremmiksi, jotta ne olisi voinut kerätä ruokapöytään. Mitään emme maasta saaneet sillä pikkuneiti, totellen sitä ettei niitä saa kerätä, oli kiertänyt komennuksen niin, että hän söi lehdet suoraan maasta sitä mukaan kun niitä mullan pintaan ilmestyi.
Mikäs siinä, pääasia että tyttö pitää rehuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti